Yleensä heikkona hetkenä päätyy omaan blogiin takaisin. Eihän näitä kukaan lue, mutta se siinä onkin se jännittävyys.
Jotenkin tuntuu koulutehtävien tekeminen ylitsepääsemättömältä. Tarvitsisi jonkun tsempin tai jonkin muun semmosen.
lauantai 26. marraskuuta 2016
keskiviikko 2. maaliskuuta 2016
Facebook kysyy, mitä kuuluu
Koulu lähinnä ketuttaa, mutta oon varma alavalinnastani. TÄnää sain varmistuksen siitä, mitä haluan tulevaisuudessa tehdä työkseni. Kiitos tästä tuleville asiakkailleni kommunikaatiopuolella :)
Töistä puuttuu henkilöstöä TÄnää ja huomenna. Tämä päivä oli kaikkea muutaku kivaa, mutta onneksi on hyvä työporukka. Samanlainen ilta tiedossa huomenna.
Ja sitku lämmitystolppa ei olekaan toiminut. voi vv--!!
Töistä puuttuu henkilöstöä TÄnää ja huomenna. Tämä päivä oli kaikkea muutaku kivaa, mutta onneksi on hyvä työporukka. Samanlainen ilta tiedossa huomenna.
Ja sitku lämmitystolppa ei olekaan toiminut. voi vv--!!
lauantai 7. syyskuuta 2013
Meri auringossa väreilee, kiireettömät ohi kävelee!
Ei ihan tullut hetken kuluttua uutta kirjoitusta.
Olen miettinyt koko menneen kesän aikana miun blogia. Miulla lepää kotonani olkkarin laatikostossa nippu tekstejä. Tekstejä, jotka pitäisi julkaista. Tekstejä, joiden kirjoittaminen on joka ajatuskerta tuntunut niin isolta työltä.
Mutta silti, haluan jakaa vietetyn kesän kaikkien tekstejäni lukevien kanssa.
Siksi ei haittaa, että en ole vielä jaksanut. Tai sitten en ole kerennyt. Ei, en mieti syitä.
Olen miettinyt koko menneen kesän aikana miun blogia. Miulla lepää kotonani olkkarin laatikostossa nippu tekstejä. Tekstejä, jotka pitäisi julkaista. Tekstejä, joiden kirjoittaminen on joka ajatuskerta tuntunut niin isolta työltä.
Mutta silti, haluan jakaa vietetyn kesän kaikkien tekstejäni lukevien kanssa.
Siksi ei haittaa, että en ole vielä jaksanut. Tai sitten en ole kerennyt. Ei, en mieti syitä.
maanantai 26. elokuuta 2013
Unelmien ammatti ja sen vaatima muutto.
"Sinut on valittu seuraaviin koulutusohjelmiin:
Viittomakielentulkin koulutusohjelma, Kuopion kampus
Viittomakielentulkin koulutusohjelma, Kauniaisten kampus
Viittomakielentulkin koulutusohjelma, Turun yksikkö "
Voi itku
Miun yksi unelmistani toteutuu juuri!
Voi itku
Miten mie seleviin siitä, että miun rakkaita jää etelään?
Asioilla on tapana järjestyä. Nyt yritän vain ajatella sitä, että vihdoinkin miusta tullee molokotusalueen kotipaikkakuntalainen. Tai jotain. Pääsen Savoon, joka on niiiiin paljon lähempänä Pohjois-Karjalaa. Ja pääsen opiskelemaan unelmieni ammattia varten.
Miulla on hallussani suurta tietoa ja koetan tasata itseni, jotta voisin jakaa tietoni opiskelijavalinnasta.
Isä soittaa isoäidille -Enhän mie siihen itse kykene. Olen onnesta sekaisin ja hieman järkyttynyt.
Illemmalla ilmoitan poikaystävälleni. Tuntuu kuin olisi isompaakin pommia puottamassa.
Keskustelua ja keskustelua.
Asunnon ehtiminen alkoi välittömästi. Asuntoa etsin joka päivä siitä lähtien, kun sain tiedon opiskelijavalinnasta. Yritin ainahi joka päivä. Jos vähänki olin kahtomatta ja ehtimättä, vanhempani muistuttivat.
Jossain vaiheessa asunnonetsintä alkoi tuntua raskaalta. Tuntui siltä, että mistään ei löydy asuntoa, joka vastaisi maksimivuokravaatimustani.
Mutta heinäkuun puolen välin tienoilla näin ilmoituksen asunnosta Siilinjärvellä. Vuokra vastasi vaatimuksiani, se olisi yksiö, yhdellä bussilla pääsisin kouluun ja ei mahdottoman kaukana asunnostani.
Otin yhteyttä välittäjään ja samalla lupauduin vuokraamaan asunnon kuvien perusteella. Vähäsenhän tuo jänskätti. Enhän tiennyt, onko tulossa likaloukku vai kelpoinen asunto hyvällä sijainnilla. Kirjoitin sähköpostiviestiin itsestäni ja asuntotoiveistani.
Parin päivän sisällä miulle toimitettiin kuvat asunnosta. HUH! Huokaisin helpotuksesta, sillä asunto vaikutti erinomaiselta. Nopeasti sain postissa vuokrasopimukset, jotka allekirjoitin keittiönpöydän ääressä ja lähetin matkaan! :)
JUHLAA- nimet vuokrasopparissa.
Pystyin hankkimaan tavaroita ensimmäiseen omaan asuntooni. Olin innoissani! Löytyi suihkuverhoa, teepurkkia ja vaikka mitä kivaa! Sain sisustaa asuntoa mieleni mukaisesti. Kyllä, löysin itsestäni sisustajan! Välillä kutittaa nenää tuommonen!
Hienoutta ja jänskää asunnossani olivat kylpyamme, parveke ja oma keittiö, joistä viimeisessä oli mustat kaakelit. Muutettuani, ne olivatkin vaihtuneet valkoisiin :) Molempi parempi!
20.8.2013 raidasin äitin autolla ensimmäisen muuttokuorman. Sää oli aurinkoinen ja mieleni melekosen aurinkoinen myös. Minnuu jännitti. Minkälainen vuokranantaja? Millainen asuinalue? Mitä tuntemuksia herää pintaan, kun astun rappukäytävään. Olimme tosin miehen kanssa käyneet vakoilemassa rappukäytävässä ja lähialueella autoilemassa :) Jonkinlainen muistikuva siis alueesta miulla oli :)
Matkalla kävin varaamassa itselleni sängyn Kuopiolaisesta liikkeestä. Sain sille varattua seuraavaksi päiväksi kotiinkuljetuksenkin. Näin sain yhden asian pois harteiltani.
Sovimme tapaamisen vuokranantajan kanssa asunnolleni. Puhelu oli mukava!
Astuttuani rappukäytävään tavaroideni kanssa, minut valtasi outo olo. Aivan kuin olisi jokin painanut minua. Ei vain laatikot :D Kävelin jännittäen ja innolla odottaen rappusia ylös.
Avasin oven. Sisältä tuli tuoksu. Miun ensimmäisen oman kodin tuoksu!
Melkein itkin asunnossani. Olin Siilinjärvellä. Tyhjä asunto. Minä. Retkipatja. Huopa. Yksin. Onneksi olin kuitenkin ottanut koneen mukaani, joten pystyin raportoimaan käynnistäni ystäville :) Olin innoissani asunnossani. Vaikka itku oli lähellä, olin silti innoissani. Juhuu!
Laittelin tavaroita ja kuvittelin valmista muuttoa. Siihen valmiiseen oli vielä jonkin verran matkaa. Mukanani oli alle 20 laatikkoa. Ja paljon siivousvälineitä. Ja paketti nuudeleita ja vedenkeitin.
Vuokranantaja kävi asunnossani ja käyty keskustelu oli mukava. Ei onneksi mikkäään niuho :)
Ensimmäinen yö oli jännä. Ääniä muista asunnoista ja naksutuksia. Niihin tottuisin varmasti, kunhan olisin täysin muuttanu ja asettunut taloksi.
Yöllä heräilin joitakin kertoja.
Seuraavana päivänä lähdin ajelemaan takaisin etelään kotihuudiloille perheen ja miehen tykö :)
Viittomakielentulkin koulutusohjelma, Kuopion kampus
Viittomakielentulkin koulutusohjelma, Kauniaisten kampus
Viittomakielentulkin koulutusohjelma, Turun yksikkö "
Voi itku
Miun yksi unelmistani toteutuu juuri!
Voi itku
Miten mie seleviin siitä, että miun rakkaita jää etelään?
Asioilla on tapana järjestyä. Nyt yritän vain ajatella sitä, että vihdoinkin miusta tullee molokotusalueen kotipaikkakuntalainen. Tai jotain. Pääsen Savoon, joka on niiiiin paljon lähempänä Pohjois-Karjalaa. Ja pääsen opiskelemaan unelmieni ammattia varten.
Miulla on hallussani suurta tietoa ja koetan tasata itseni, jotta voisin jakaa tietoni opiskelijavalinnasta.
Isä soittaa isoäidille -Enhän mie siihen itse kykene. Olen onnesta sekaisin ja hieman järkyttynyt.
Illemmalla ilmoitan poikaystävälleni. Tuntuu kuin olisi isompaakin pommia puottamassa.
Keskustelua ja keskustelua.
Asunnon ehtiminen alkoi välittömästi. Asuntoa etsin joka päivä siitä lähtien, kun sain tiedon opiskelijavalinnasta. Yritin ainahi joka päivä. Jos vähänki olin kahtomatta ja ehtimättä, vanhempani muistuttivat.
Jossain vaiheessa asunnonetsintä alkoi tuntua raskaalta. Tuntui siltä, että mistään ei löydy asuntoa, joka vastaisi maksimivuokravaatimustani.
Mutta heinäkuun puolen välin tienoilla näin ilmoituksen asunnosta Siilinjärvellä. Vuokra vastasi vaatimuksiani, se olisi yksiö, yhdellä bussilla pääsisin kouluun ja ei mahdottoman kaukana asunnostani.
Otin yhteyttä välittäjään ja samalla lupauduin vuokraamaan asunnon kuvien perusteella. Vähäsenhän tuo jänskätti. Enhän tiennyt, onko tulossa likaloukku vai kelpoinen asunto hyvällä sijainnilla. Kirjoitin sähköpostiviestiin itsestäni ja asuntotoiveistani.
Parin päivän sisällä miulle toimitettiin kuvat asunnosta. HUH! Huokaisin helpotuksesta, sillä asunto vaikutti erinomaiselta. Nopeasti sain postissa vuokrasopimukset, jotka allekirjoitin keittiönpöydän ääressä ja lähetin matkaan! :)
JUHLAA- nimet vuokrasopparissa.
Pystyin hankkimaan tavaroita ensimmäiseen omaan asuntooni. Olin innoissani! Löytyi suihkuverhoa, teepurkkia ja vaikka mitä kivaa! Sain sisustaa asuntoa mieleni mukaisesti. Kyllä, löysin itsestäni sisustajan! Välillä kutittaa nenää tuommonen!
Hienoutta ja jänskää asunnossani olivat kylpyamme, parveke ja oma keittiö, joistä viimeisessä oli mustat kaakelit. Muutettuani, ne olivatkin vaihtuneet valkoisiin :) Molempi parempi!
20.8.2013 raidasin äitin autolla ensimmäisen muuttokuorman. Sää oli aurinkoinen ja mieleni melekosen aurinkoinen myös. Minnuu jännitti. Minkälainen vuokranantaja? Millainen asuinalue? Mitä tuntemuksia herää pintaan, kun astun rappukäytävään. Olimme tosin miehen kanssa käyneet vakoilemassa rappukäytävässä ja lähialueella autoilemassa :) Jonkinlainen muistikuva siis alueesta miulla oli :)
Matkalla kävin varaamassa itselleni sängyn Kuopiolaisesta liikkeestä. Sain sille varattua seuraavaksi päiväksi kotiinkuljetuksenkin. Näin sain yhden asian pois harteiltani.
Sovimme tapaamisen vuokranantajan kanssa asunnolleni. Puhelu oli mukava!
Astuttuani rappukäytävään tavaroideni kanssa, minut valtasi outo olo. Aivan kuin olisi jokin painanut minua. Ei vain laatikot :D Kävelin jännittäen ja innolla odottaen rappusia ylös.
Avasin oven. Sisältä tuli tuoksu. Miun ensimmäisen oman kodin tuoksu!
Melkein itkin asunnossani. Olin Siilinjärvellä. Tyhjä asunto. Minä. Retkipatja. Huopa. Yksin. Onneksi olin kuitenkin ottanut koneen mukaani, joten pystyin raportoimaan käynnistäni ystäville :) Olin innoissani asunnossani. Vaikka itku oli lähellä, olin silti innoissani. Juhuu!
Laittelin tavaroita ja kuvittelin valmista muuttoa. Siihen valmiiseen oli vielä jonkin verran matkaa. Mukanani oli alle 20 laatikkoa. Ja paljon siivousvälineitä. Ja paketti nuudeleita ja vedenkeitin.
Vuokranantaja kävi asunnossani ja käyty keskustelu oli mukava. Ei onneksi mikkäään niuho :)
Ensimmäinen yö oli jännä. Ääniä muista asunnoista ja naksutuksia. Niihin tottuisin varmasti, kunhan olisin täysin muuttanu ja asettunut taloksi.
Yöllä heräilin joitakin kertoja.
Seuraavana päivänä lähdin ajelemaan takaisin etelään kotihuudiloille perheen ja miehen tykö :)
tiistai 30. heinäkuuta 2013
tiistai 28. toukokuuta 2013
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)