Mieli tyven tuudittaa

8. Tän biisin sanat mie muistan! Ihan kaikki! :3

HUNAJAA.

Unhoitteleva yksilö, kun olen

Mooloppi huutaa ja ölisee

7. Tää tsipale muistuttaa mua jostain tapahtumasta

Ahhhahhaha! Ei mitään sen syvällisempiä kuin Pelle Herrrrmanni :) Tunnarista muistuu mieleeni Myötätuulirock 2011 (Myötähäpee siis!) Kiuas käytti alkunauhanaan Pelle Hermanni-tunnaria loopilla. Tuon taltioin videollehi, sen verran huvittavaa oli. Keikan alkaessa istuskelet nurmella ja varrot yhtyeen saapumista lavalle :)

Lapiolla autoja esiin.

6. Tämä kappale muistuttaa mua jostain paikasta

Nimensä mukaisesti: LAIVA! :D Tarkemmin ottaen Silja Line! Ja abiristeily.

ah, ihania muistoja :D

Kun illalla aurinko laskeutuu

5. Tämä kipale muistuttaa minua jostain henkilöä!

Tästä V-rallista minulle tulee mieleen ihanainen Taru! <3 Hänen kanssaan V-hunajoimme ainanana!

EIKS OOKKI TOSI HEVI METAL?! :D

Arja Havakka on. Ja eritoten minun ja parhaan ystäväni karaokebravuuri Loookkkiii. Tästä kappaleesta vain tuli meidän yhteinen kappale. Molempien mielestä tämä on sketsi. Kaikki karaokelliset iltamat, ravintelireissut ja karavaanireissut- myö lauletaan lokki. Varmasti polttareissa, häissä ja missä kaikkialla vaan! :D

Peilissä seisojaa tuijotan ja suoristan liitua, raitaa

Kävin illalla mieltä piristäviä keskusteluita ja siinä samalla oli ajanvietettäkin. Olin sosiaalinen kotisohvalta käsin. Alkuillasta Sini kävi Hammondin hankaajana, tässä tapauksessa Williamsin. Olin ostanut Lidlistä CD/DVD-hyllyn. Vaikutti ihan iisiltä keissiltä. Kuitenkin (kerrankin) ohjekirjan avattuani totesin jotta ei helekatti! :D Hetken luulin tarvitsevani porakonetta, koska ohjekirja niin näytti. Onneksi sitä ei tarvittukaan. Sini auttoi hyllyn kasaamisessa. Olimme kyllä kaksi varsin fiksua raksaneitiä. Oikeasti Sini oli se viisaampi osapuoli. :) Ensin takalevyn naulasimme 18 naulalla väärinpäin ja alalevyn väärinpäin. Väreistä tiukkana vaadin erheen oikaisua. Lopputuloksena näyttävä hylly! :) Nyt saan äänilevyni ojennukseen.

Kahdentoista aikoihin menin nukkumaan. Yritin.

JOS kuulee Etlarin kolahtavan postilaatikkoon, tietää olevansa aivan liian myöhään valveilla.

Kävi perinteiset, eli aivoni alkoivat keräämään ajatuksia. Mieleeni tulee seuraavan päivän työt. Minulla ei olisi syytä sen koommin pohdiskella. Varsinkaan, kun tämän päivän vuoro oli helppo. "Maailman helpoin vuoro, miksi miettiä." Apulaismyymäläpäällikköni totesi tauolla. Ei pitkä tai äärettömän haastava. Saisin olla ns. kentällä, eli ei kassalla.

Toinen mielessäni kirmaava ajatus on tätitettävien pidennetty viikonloppuvierailu. Olen suunnitellut jotta mitä kaikkea myö voitaisiin tehdä. Siten en ehkä joutuisi "paniikkiin" muksujen kanssa. Ihan hyvä on etukäteen suunnitella. Suunnittelun ajankohtaa en vain päättänyt minä. Sen teki aivot. Kysymättä minulta lupaa. Ei keskiyön aikaan vaan keskiyön jälkeen.

Mietin myös sosiaalisia suhteitani / ihmissuhteitani. Niistä muutama on tapetilla itselläni. Olen hieman ulalla. Vaikka kuin olkoon tämä minun blogini, jonne voin vuodattaa / avautua, en näistä ihmetyksistä tohdi kirjottaa :) Sen sanon jotta olen onnellinen, erittäin onnellinen, käymistäni keskusteluista! <3 Tunnen lämpöä, menee vain niin hyvin!

Rupesin kirjoittamaan tätä blogiroiskausta paperille kahden jälkeen yöllä. (Eli: kaksi tuntia tuloksettoman pyöriskelyn jälkeen!) Ajattelin kirjoittamisen nukuttavan, mutta ei näytä vaikuttavan.

Kello on 0325. Tuon minulle kertoi MTV3:n yön chatti. Jos olisi yllinkyllin puheaikaa, niin kirjottelisin chattiin kaikkea kreisiä. Täytynee kuitenkin uudestaan yrittää nukahtamista, sillä herätyskello soi 0845. Kerkeän suihkuilemaan ennen töitä.

Olen onnellinen työpäiväni jälkeen. Oli helpot vyöryteltävät, joten olin hienossa ajassa valmis! :) Sen jälkeen sain tehdä erilaisia juttuja. Kuormat kerkesin hyvin purkaa ja kaikkea yleishyödyllistä tehdä! :) Olin eduksi, oikean henkilön ollessa läsnä. Työpäivän jälkeen sain seurakseni ihanan toverin. Pidettiin photoshoottaukset :D

Näihin kuviin ja näihin tunnelmiin,

 Tanja

Kaskelotteja kalastelemassa

Heihoi!

4. Tämä/ nämä kappaleet saavat minut surulliseksi.

Maan korvessa/ Suojelusenkeli on kappale, joka sai minut kyynelehtimään jo pikkulapsena. Hoitotäti soitti kappaletta pianolla, ja mie itkin vieressä :D Tänäkin päivänä oikeaan ympäristöön sijoitettuna Suojelusenkelin "uliuli, urku"-versio saa kyynelet kirpoamaan :( Olen opetellut tämän kappaleen pianolla, minkä ansiosta olen saanut siedätyshoitoa tämän kappaleen käsittelemiseen :) En enää niin herkästi pillitä tämän kappaleen aikana. Ja Viikatteen Vuoden Synkin Juhla- albumilla oleva Jouni Hynysen laulama versio ei minua itketä :)

Tuure Kilpeläisen karavaanin Valonpisaroita- kappale tuo mieleeni vuonna 2010 menehtyneen ystäväni. Hän kulki 2010 kesänä ympäriinsä laulellen "Valonpisaroita, valonpisaroita. Meille putoaa valonpisaroita." Tuo kesä oli elämäni kesä! :) Menehtymisen jälkeen meni kuukausia niin jotta en kyennyt kuuntelemaan kappaletta. Itkemättä. Tätäkin kipaletta olen soittanut pianolla itsekseni, samalla saaden tässäkin siedätystä. :)