keskiviikko 31. lokakuuta 2012

PÄEVÄT 11 ja 12

Päivä 11: Suosikki hetelmäni!


Tättädädää! Banaani! Banaani on hauska ja helppo kantaa käsilaukussa :D Paljastan, että minulla on ollut kuvausprojekti nimeltä "Jukkis". Elikkäs, Jukkis on banaani, joka vierailee kaikkialla ja sillä on erilaisia ystäviä (hedelmiä ja täytekakkuja!) Jukkis on nähnyt myös Metallican :)

Päivä 12: Mitä mä pelkään?


Pelkään syviä vesiä. Olisi sula mahottomuus saada minut keskelle uima-allasta tai saatika järveä! Kerran olen meinannut hukkua, mutta en muista tarkalleen tilannetta. Osaan uida, jonka taidon opin alakoulun ohittaneena. Hengitykseni tihenee syvissä vesissä. Pelkään hukkuvani, jos jalkani eivät ylety pohjaan. 

tiistai 30. lokakuuta 2012

Kirputorikierros, täysin myöhäinen!

Millonka kirjoittaisin mittään päivitystä täysin inhimillisellä viiveellä tapahtumasta. (btw, huomasin just jotta Lahen asemallaki on snäksautomaatti!) Tässä kirjoituksessa aion valottaa kirpputorikeikkaa. Mitä mielenkiintoista löytyi? Mikä huvitti? Mitä todella lähti lopulta kassalle ja sen kautta kotio?

Lahen suuri kirppari Lanttila tarjosi meille hardsport-tasoista kantoa, teputtelua ja maksimaalista odottelua sovituskopin ulkopuolella. Ainiin, taidettiin myö hieman ähistä ja puhista, koska vetoketjut!

Suuret mahikset löytää kivoja jutskuja saivat minut ihan TÄPINÖIHIN! :))

Oli oikein rohkea veto ottaa aluksi normi ostoskori. Eihän myö nyt liialti ahdettaisi, saatika innostuttaisi kokeilemaan mitä päähän sattuisi juolahtamaan. Totuus kuitenkin valostui ensimmäisen käytävän jälkeen. Sitten oli pakko noutaa ostoskärryt. Huhhaheei. Ostoskärrymme pursui mitä erilaisimpia vaaatteita, mutta yhtä kaikki- synkissä väreissä mentiin. Itse lähinnä koetin metsästää (joojoo, sanan varsinaisessa merkityksessä..) jotakin, jota voisin pitää ylläni rilluttelureissulla. Mustalla teen vaikutuksen, siitä pidin kiinni. Ekalla käytävällä silmiini osui ruskea "nahka"takki. Katsoin hintalappua, jonka hinta salli sovittamisen. Ja ehkä jopa ostamisenkin. Hintaa takilla oli 6€, mikä oli hieman enemmän kuin aikaisemmin hylkäämälläni takilla. Vuoressa pieni repeämä. Oikeesti tosi pieni :) Sovittaessani katsoin kaikista kulmista, eli keimailin ja habailin peilin edessä. "Nyt on niinku Tanen takki!", ystäväni tokaisi. Tämä olisi ensimmäinen hieman rockhenkisempi takki. Koetan saada itseeni vielä enemmän rokkia. Vuori repesi pienesti lisää, joten päätökseni sinetöitiin silläkin tapaa. Ihanaa, melko paljon mustia ehdokkaita! Löytyi Your Face-merkkinen musta ja epäsymmetrinen bilepaita. Siis aivan loistoa! Hintaa pari euroa. Kuulemma kyseessä on kallis merkki. Mene ja tiedä siitä sitten.. Taru nappasi pari mekkoa, joita halusi minun sovittavan. Niistä en muistanut napata kuvaa, mutta väreinä kirkas violetti ja sinipohjainen täplämekko. Ei ehkä ihan minun värejäni. Malleiltaa molemmat mekot kyllä kivoja. Ei tällaiselle värinirsolle ne mekot. Kahmin ostoskärryyn mustia rälläyspaitoja, joista yksi osoittautui ostettavaksi. Niittimekko! Niittimkko! Oh my, vihdoinkin löysin jonkinlaisen niittimekon! :)) Niittejä minun rälläysasussa, ehkä on tosi loistoa! Muutamalla eurolla lohkesi sekin. Taru silmäili toimistolookkia, jota löytyikin huokealla hinnalla. Löytyi myös musta mekko ja villainen neule. Molemmat saivat vaatekaappiin täytetta. Eli toimistoon ja viihteelle päällepantavaa. Vähällä rahalla paljon erilaisia jutskuja. Noh, 'tosi' erilaisia.

Tässä kuvasaastetta eli iloisia löytöjä.

maanantai 29. lokakuuta 2012

PÄIVÄ 11

Päivä 11: Missä maassa haluaisin asua?


Amerikka varmaan. Aika kliseinen vastaus. Suomessa haluan asua ja siitä en kuvaa laittanut, mutta Ameriikka tullooo hyvänä kakkosena. Kuvassa tapettini, jossa ote Ameriikasta :)

sunnuntai 28. lokakuuta 2012

PÄEV 10

Päivä 10: Mitä haluaisin tehdä?


Kjähäää, bilettää :) Ensi viikonloppuna karautan autolla Jyväskylään Sapen luokse. Tuolloin päämääränä on näyttää Jyväskylän baareille ja laittaa valot kiinni. Himmentää huppua. Ollaan Sapen kanssa ihan täpinöissämme kyseisestä reissusta. Onhan sitä jo varrotukin jotta millonka olisi viikonloppuvapaa minullahi. Tiedoksi, jos mikäli ette vielä tajunnu, ni ENSI viikonloppuna. fuk jes!

Viikatteilua Kouvostoliitossa!

"Iltaa Kouvola!!"

Tässä siis lupaamani V-keikkapostaus, joka erinäisistä syistä tulee melkein viikkoa jäljessä. "Mutta se ei meitä haittaa!"

   Koko työpäivän mielessäni siinti ajatus illan keikasta ja kaikesta siihen liittyvästä ihanaisesta. Asiakaspalveluhenkisyyskin taattiin tämän ansiosta.


   Vaatteethan oli mietitty jotenkin jo viikkoa aikaisemmin. V-hupparia, farkkuja, bootseja, Kaajärven Kasino- hupparia ja uutena STETSON! Kirpputorikäynti muutti asua, sillä löysin sieltä ruskean nahkatakin. Tuo nahkatakki sopii täydellisesti ruskeiden bootsieni kanssa. (Tässähän melkein menee muotibloggailuksi) Taru tuli meille paria tuntia ennen lähtöä, koska halusimme yhdessä valmistautua keikkaan. Hän meni pikkumustassa mekossaan ja korkokengissä. Minä luotin aikaisempaani, eli bändipaitaan. En vain kykene menemään keikalle ilman yhtyeen paitaa. Jos ei illan esiintyjän paitaa löydy, niin joku semmonen, joka on hyvin lähellä. Kai sitä on aina tarve näyttää, mitä musiikkia kuuntelee :)


   Kouvolan Club Encore on ihan House of Rockin ja Matkakeskuksen huudiloilla. Parkkeeraamismahikset aivan loistoja! Teputtelimme jonottamaan, koska ennakkolippuja ei ollut mahdollista tilata. Ei ollut häävisti jonottajia. Sisälle jonottamaan päästessämme jono kasvoikin. Lippu maksoi 12€ ja narikka oli ilmainen. Etenkin jälkimmäinen lämmittää mieltä :)


   Pääsimme eturiviin, jossa lisäksemme oli kuvaaja Salminen. Hän on V:tä kuunnellut Kaajärven rannoista asti, eli kymmenen vuotta :) Lavan ja tanssilattian välissä on eräänlainen tiski, johon pystyi nojaamaan ja laittamaan vesilasin (vesi ilmaista!) Välillä tuli semmosia julmetun fanityty-kohtauksia. Ne menee kutakuinkin näin: "IIIH!" "kohta alkaa keiikkaa." ja semisti jännitti keikka.


    Puolilta öin valot himmenivät ja alkunaru Haaskalinnut saalistaa
lähti rahisten soimaan. Eli- Niitto saattoi alkaa! <3 Routaisten peltojen pehtoorien kättelyiden jälkeen illan ensimmäisenä kipaleena Viikate soitti Taivas kielletty. Jännä aloitus, mutta settilista toimiii aina. siis- aina. :)) Lanteet ja koko likka heilui ja hunajoi kaikki esitetyt kappaleet. Kerran on ihanan menevä raita, joka alussa jo kutsuu mukaan jorailemaan. Pohjoista viljaa- kipaleen alkurummutus kohottaa ja kohottaa. Kuolleen miehen kupletin alustus menee kutakuinkin näin: "Seuraavaksi soitamme pitkästä pitkästä aikaa Kuolleen miehen kupletin!" vittu. Siinä on yhteislauluosuus, joten keikka on interaktiivinen silläkin muotoa. :) "Aivan kuuden vanha olin silloin kyllä kun isä kysyi "Poika, juotko jo viinaa?" En muista jotta olisin kuullut tuota biisiä livenä, joten yksi huippishetkiä oli saada tuoda ilmoille iltamissa nuinkin suuri osa kappaletta ;) Etenkin, kun lähes koko sakki oli mukana interaktiivisuudessa. Kuten jo aikaisemmin mainitsinkin, Kaajärven rannat- levykäisen ilmestymisestä tulee kuluneeksi kymmenen vuotta. Sen kunniaksi kuulimme Rautavaaran On aivan 

sama ja alkujaan omasta kynästä kappaleen Ajastaika. On aivan samaa odotin suurella innolla, sillä siinä on albumilla haitarisoolo. Mietin kuinka se toteutetaan livenä. V-miehien kepitys kuulosti   loistavalta. Piti keikalla erityiskeskittyä tuohon soolo-osuuteen. Monta kertaa levyä kuunnellessani olen kelannut biiisiä taaksepäin kuullakseni Kurttu Annaston haitaroinnin. Rakkautta sekin! Simon laskiessa sisään tietää mitä on tulossa. No Tanssihan se sieltä! "Limat irti lavoista- tämä on Tanssi!" Sysiässässä otamme Tarun kanssa velmuriemuflippaushunaja-ilmeet ja katsomme toisiamme. NYT LÄHTI NIITTO KIITOON! <3 Uuden levyn lähes nimikkokappale Petäjäveräjä on mukava laulaa- kertosäettä lukuunottamatta :D Kappaleen musiikkivideon ansioista iltamointi höystyy uusilla liikkeillä.Viina, terva ja hauta on oivaa ajomusiikkia, mutta kyllä se ryhdittää hienosti livenäkin. Kahdeksanminuuttinen hunaja koettiin, kun Korpi alkulauseineen kuului klubilla. Keskityin katsomaan itse V-maestroa kohdassa 
"Niin että taivaskin jo saa
Pyörittää suurta ja pilvistä päätään ja

Kai kaikkea voi vastustaa
Vaikka portit on auki ja kohdalla hautausmaan.
Korpi korpien välistä kutsuu, se laulaa, 
Se hiljaa hyräilee

Laulua sydänjuuren takaa" 

Livehupelointia

   Seurasin Kaarlen tunnelmallista tulkintaa, joka näkyi silmissä ja hitaassa keinumisessa. Hidas keinuminen kiihtyi nopeammaksi, kun Se on kivi-iskelmää! tärähtäää niin kovaa! Myöskin tässä kappaleessa kaksi eturivityttöä flippaa "Kun noutajakin viheltää tätä kivi-iskelmää!" Siinä stetsonikin nousee ilmaa, hihheiii! Lonkkiini jo satttuu, mutta emme anna sen haitata mahottomia tömpsyjä :) "Tykkääkö kukaan teistä Scorpionsista?" Minä iloisena nostan käteni kattoa kohti, vaikka seuraavaksi saattaa tulla vaikka mitä. "Tämä seuraava kappale on meidän Still Loving You ja Wind of Change. Kappale meidän juustotiskiltä." Kiertueen nimikkokappale Syysvedet loi juustoisen tunnelman, sen verran herkkä kappale on kyseessä. :) Tässäkin on nähtävillä tunnelmallisuutta. Rumpujen takana rusikoiva Simo kaitsi meidät Kaitselmukseen, joka alussa ei kuulunut mielikipaleisiini. Keikkojen myötä tuotakin biisiä kuuntelee enemmän mielissään. Pidän sen menevyydestä, tanssijalka menee minne kaitsetaan! :) Encoretkin tottakai ja ihmeessä esitettiin. Marraskuun lauluja I-levyäkään ei unohdettu iltamissa. Avausraidan Yökunnaat kuulimme myös. Monet ensimmäistä kertaa V-iltamissa olevat huutelevat pitkin iltaa "Kuu kaakon yllääää!" tietämättä kyseisen rallin olevan illan sinetti. Tämä on teoriani- oletukseni. Pitää se paikkansa eli ei! :) Sen aikana yleisöä provosoidaan käsien heiluttamisella, huudatuksilla, tulemalla aivan lähelle soittamaan ja LIVE-HUPELOIMAAN! <3 Kuu Kaakon yllä on meidän ihan jokaisen yhteinen kappale, jonka aikana olemme mukana. Me teemme yhdessä V-miesten kanssa siitä mahdin. Näin iltamat saavat mahtavan sinetin. Ilta on ohitse..... 

   Melkein! Sitten alkoi yhtyeen jäsenten armoton odottaminen. Milloin he tulevat madonrei'istään meidän ulottuville. Meidän, joilla on kädessään kyniä, lehtiöitä, kameroita ja julisteita. Ensimmäisenä Simo tulee sopivalle paikalle. Sain vuosituhannen alun julisteeseen nyt myös hänenkin nimmarin. "Voiku mie oon ollu nuori tuolloin" :3 Bassotaiteilija E. Koskinen kolmannella kerralla kuulee toiveeni saada paperille maaginen lausahdus "Tsemppiä, kyllä se siitä." Hän kysyy: "Nastolasta?" Nyökkään ja samalla sisälläni fanityttö on riemussaan, sillä muistaahan basisti minun ja Tarun uudelleensanoittaman kappaleen. :) Nyt meillä kummallakin on maagiset lauseet paperilla, johon ne kirjoitti bassotaitelijamme. Varromme kauan kauan backstagen oven huudiloilla jotta pääsisimme vielä Arin ja Kallen kanssa juttusille. Roudareille ja baarihenkilökunnalle tarjoamme viihdettä sitkeällä odottelullamme. N. puolituntia Virginistä myöhässä Kalle tulee, saimme nimmarit. Minä sysiässään ja Taru, noh rinnuksille. Syliin ei päästy eikä reppuselkään, koska rahapelit vetivät pidemmän korren. Aria emme nähneet keikan jälkeen. Meille riitti tämä, ja lähdimme ajamaan kotio kohti.

   Sain videoäänikuvalle tallennettua Arin välispiikin aikaisen imitoinnin, olikohan Elvis tälläkertaa :) Ekin vitsinurkkaus oli syksytauolla. Jännä, kun ei Itkijänainen tai Uurastaja tullut livenä. V-puodista ostin uuteen autoon jääraapan! Se sai suositukset porukoiltakin :)

Haaskalinnut saalistaa/ Taivas kielletty/ Kerran/ Tanssi/ Pohjoista viljaa/ Sysiässä/ Viina, terva ja hauta/ Petäjäveräjä/ On aivan sama/ Kuolleen miehen kupletti/ Se on kivi-iskelmää!/ Ajastaika/ Korpi/ Yökunnaat/ Syysvedet/ Kaitselmus/ Kuu Kaakon yllä (Järjestys on epäoikea lukuunottamatta alkunarua ja lopun kaakelointia. :)

LOISTOMEISINKIÄ!! <3


lauantai 27. lokakuuta 2012

perjantai 26. lokakuuta 2012

PÄIVÄ 8

Päivä 8: Mitä tarvitsen joka päivä?


Tättädädää! Tyyny- nukkuminen ilman sitä on hieman niin ja näin sekä siinä ja tässä. Huomatkaa suloikas heppapäällinen!