Hepsulihepskukkuu!
Normi päiväkuvien joukkoon jonkinlaista kirjotteluakin. Elämäni on ollut melko 'tavallista'. Oon käyny töissä (vuoroja tulikin kahteen kolme! :)) Siellä on ollut jopa hauskaa, jota ei usein liitetä työympäristöön. Olen reipastunut työtahdissa ja pystynyt olemaan avoimempi. Luennoilla en ole nyt käynyt, sillä meillä on kahden viikon kestävä tauko, joka päättyy ensi tiistaina. Sen sijaan kävin 1. uusintatentissä. Ainii, miehä jo angstasin siitä. En jaksa enempää angstaa siitä, koska avauduin jo epätavallisen voimakkaasti.
Tällä hetkellä mussuttelen ja makustelen tuorejuustolevitettä.
Viikonloppuna olin pikkujouluilemassa sekä synttäreilemässä. Perjantain pikkujoulut olivat ihanat! Meitä oli paikalla Tessa, Ida, Elina ja illan isäntä/host Lare. Syötäviä olivat letut, (itsesurvottu) mansikkahillo, sipsuja, dippejä, hedelmäsalaattia, konvehteja, torttuja, pikku-pizzoja ja karkkia. Jouluhengessä keitimme myös glögiä, johon asianmukaisesti lisättiin terävöittävää nestettä. Katsoimme telkkarista Vain elämää-ohjelmaa, joka osoittautui luultua paremmaksi. Neumann!! :3 Vanha Dingo-fanini nostaa päätään. Kuulumistenvaihto otti aikaa. Ainakin siksi, koska yksi sankareistamme on valtion tarjoamalla yhdeksän kuukauden koulutuksella. Pelasimme korttia ja Twisteriä. Lääkäri kielsi tikkien takia minulta semmoiset rasittavat leikit kokonaan. MUTKU, mie oon Tane ja kapinallinen, ni pelasin. Olin tuskissani ja solmuissa. Ilta päättyi lahnailuun lattialla. Siinä makasimme kaikkemme antaneena :) Meillä kaikilla oli niin mukavaa, oikeastikin! :))
Limbon synttäreille menin joksikin aikaa. Siellä näin vanhoja kavereita! Olen pähkinöissäni, sillä tulen niiiin vallattoman onnelliseksi ystävien näkemisestä. Päätin kuskina kuitenkin mennä kuskattavien mukaan baareihin. Sielläkin tuli tuttuja vastaan! :) Voe mahoton tätä ihanuutta. Illan saldo= ihanuutta, juttuloita ja yksi auton ikkunasta oksentava henkilö.
Eilen illalla iskä vetäsi vainoharhaisesti jostain ragen päälle. Vv--- en ees muista, milloin viimeksi olen ollut niin vihainen. Saatika huutanut. Eilen huusin ja lauoin suustani jotain paskaa. Vaikka minussa on isän sodanlietsoja-luonnetta, on minussa myös äidiltä peritty herkkyyttä. Lähdin Karon kanssa koirapuistoon Lahteen asti. Itkin auton ratissa vuolaasti kaikkea vihan tunteita. Silmissäni oli hieman sumeaa. Silmiäni kirveli. En tiennyt mitä ajatella. Miten voisin helpottaa oloani. Saavuimme koirapuistoon, joka oli onneksemme tyhjä. Karo kävi siis ekaa kertaa koirapuistossa- vapaana. Oli ihana, kun viimein juoksenteli. Eikä vain chillaillut. Ei oltaisi maltettu lähteä kotiin, mutta kun tuli kylymä.
Takaisin kotiin. Pakko oli päästä selvittämään ajatuksia muualle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti