Mieltä ylentää

Minun syksyssäni on monia asioita, joiden takia mieleni ylentyy. Minulla on paljon syitä olla onnellinen. 

Yllä on listaus lyhykäisyydessään siitä, miksi olen voinut viime aikoina olla mieleltäni ylentynyt. Tietysti olen hetkittäin kokenut rageisia fiiliksiä, milloinka olen hieraissut nenääni varsin voimakkaasti. Olenpahan huomannut jotta kiire ja runsas keskeneräisyyden määrä saa minut 'ahdistuneeksi'. Varsinkin, jos olen asennoitunut suoritukseen vahvasti. Asenteeni on: "Nyt hoidetaan homma kuosiin hyvin! Paremmin kuin aikaisemmin." MUTTA toteutus ei vastaa asennettani eikä suunnitelmiani. Silloin mieleni ei ole ylentynyt. Päinvastoin ja kattia kanssa!

Työstäni ja teoistani saadut kiitokset lämmittävät mieltäni. Ne ovat ehtymätön voimavara. EIKU HÄ? No kuitennii, arvostan kiitosta paljon. Se on sanana pieni, mutta merkitsee minulle paljon. Sanoipa sen asiakas, pomo, äiti, ystävä, kuka vain. :) KIITOKSEN KIITOKSET!

Mieleni tunsi sekalaisia mielentiloja, kun menin pienen kolomen vapaapäivän jälkeen töihin. Mutta (taas MUTTA) se oli viime viikolla. Viikko sitten. Viikolla, joka oli ihana! Kaikinpuolin! En puhu jotta olisi lomavaihde kääntynyt silmään niin nopeasti. Oli vain ollut työvuorolista, joka oli kepeä vuoroiltaan. Nyt on taas horisontissa työtä ja paljon! Mieleni on ilomielinen.

Mieleni on ollut levollinen, kun asiat alkavat ratkaistumaan ja sujumaan. Autot nyt lähinnä ovat olleet murheenkryynejä. Mistäköhän on tullut murheenkryyni meidänkin sanastoon. Murheet autojen kanssa sikseen. Koska nyt voijjaan huokasta autohuudiloilla, sillä uusi auto haettiin tänään. Kuvitella- kävin ennen töitä V A N T A A L L A :) ja lenkillä, tottakai!

Tällä hetkellä koen musiikin aiheuttamaa mielen kohentuneisuutta. Eetteristä rähisee Profane Omen. Jules ja muu hyeenalauma. Hunajat, hunajat. Sitten, sitten. Musiikillista hunajuutta on ollut Andi Deris, WÖYH!, Helloween, Gamma Ray, VIIKATE ja Ismo Alangon uusimmalta albumilta löytyy muutama hieno kappale. Olen melkein yllättynyt itsestäni!

Mieleeni tulee TODELLISUUDEN TUNNE silloin, kun on hankkinut konkreettisen keikkalipun. Varaat sen. Noudat sen. Saat sen keikkalipun käteesi. Ei sitä oikein voi sanoiksi pukea sitä sitä tunnetta. Kun kädessä on konkreettinen keikkalehdykkä, niin voisi sanoa ääneen tai ajatella : "TÄMÄ TULEE TAPAHTUMAAN!" Voi olla varma paikastaan yleisössä. Ainahi on lippu :)

Ihanat ihmiset saavat tottakai mieleni ylentymään. :3

Etsinkö saarta turhaan?

Sielun musiikki.

"Ismo Alanko antoi mun sielulle äänen."

Siinä itse rupesin miettimään minun sieluni ääntä. Millä perusteella voisin sanoa jonkin musiikin olevan sieluni ääni?

Ajattelin ensimmäisenä jotta laulun sanoituksien täytyy olla jotenkin omaa sielua kuvaavat. Yhdessäkin kappaleessa kerrotaan päähenkilön olevan biologisesti nuori, mutta haluaa olla / tuntee olevansa mielellisesti vanha. Sanoisinko vanhoillinen, mene ja tiijjä!

Tässä vaiheessa ei tule mieleen minulle kappaletta, joka kertoisi minusta. Paitsi "Ole pienistä hetkistä onnellinen" Siinä ainakin kappaleen nimi kuvastaa Tanjaa.

Mutta nyt puhuttiinkin sielun musiikista.

Kävin tänään ystäväni kanssa keskustelun, joka ainakin antoi mielelleni rauhan :D NO EI VAINES! Kuitennii, nyt tiijjän jotta mikä on minun sielun musiikkiani.

Sielun musiikkia on sellainen, jonka vain tuntee omakseen. Musiikissa on jotain sellaista, joka kuulostaa minulta. Siispä minä olen löytänyt vastauksen.

WÖYH! julkaisi "W.A.S.P:n ensimmäisensä" / "debyyttinsä" / "ekan" albumin IKKILLYK. Siinä on

Raikkaan progressiivista rockmusiikkia avantgardismin

 hengessä.


Levyllä on niin höpöä soitantaa jotta mie löydän ihteni siitä musiikista. Tunnen IKKILLYK-albumin

kappaleet omiksi. Vaikkakaan, en ole kovin merihenkinen. Pidän eläimistä. Pidän hassuttelusta. Minusta löytyy hempeys, minusta löytyy rock, minusta löytyy hassuttelu, minusta löytyy tietty ristiriitaisuus. IKKILLYK sisältää paljon elementtejä, joista pidän.

Jos siis sieluni ja minuuteni kiinnostaa, tässä näyte:

 

Varjoista

Käyn läpi ulkoisen kovalevyn kuvia.

Vuorossa ovat nämä:

Mutta sitten yhtäkkiä näiden kuvien keskellä/ seassa / oudossa paikkaa on tällainen kuva:

Meidän ihana Riki! Rikhardo! Tämä kuva tuo mieleeni sen, kuinka pehmeä kissa on :3 Kuinka suloinen, ihana, paijattava, läsnäoleva, mahtava ja Rakas Riki oli! :) 

Hämmennys

Eilen oli ihana päivä, ja siitä edellinenkin päivä oli pelkkää iloa minulle! :)

Läsnä oli ihania ihmisiä. Ihania tekemisiä. En voi pukea sanoiksi.

Spontaanius ja extempore. Ne veivät minut ystäväni kanssa mättöaterioimaan ja jutskailemaan. Ja hengaamaan.

Illalla kotiin tullessani nenääni kutitti. En vain tiedä jotta miksi :D Ehkä tuntui sellaiselta, koska istuin sänkyni reunalle. Olin siinä yksin. Oli kuuma. Huoneeni oli muuttunut siististä sotkuiseksi. Koska äkkisestä mielenjohteesta rupesin "uudelleen sisustamaan". Ja heti kotiin palatessani minulle esitettiin kysymyksiä liittyen seuraavaan aamuun. "Heitätkö mut aamulla töihin?" "Monelta heräät?"

Karo oli koirapuistossa loistava! :)

Tänään siskoni perheineen kävi kylässä. Huomasimme kuinka ihanaa oli, kun he vierailivat meillä!

Se tunne, kun seisoo siskonsa rinnalla. Joku toinenkin on veistetty melkein samasta puusta.

Siskon muksut. Vihreä parketti ja miinakenttä. Mitä siihen enää lisäämään.

Nyt olotilani on onnellinen.

Muistipalapeli

Kun piilosilla ollaan isä laskee sovinnolla sataan kuuluvaan ääneen

”läsnä oleva, empaattinen, epäitsekäs, avoin, ystävällinen, antelias, hyvätapainen, kohtelias, mukava, suvaitsevainen, muita arvostava ja kuunteleva.” 

Kiltteys ei ole epäkypsyyttä, tyhmyyttä, heikkoutta, alistumista tai helpoimman reitin valitsemista. 

Mielestäni kiltteys on viisautta suoriutua arjesta nostamatta omaa asemaansa muita halventamalla ja alistamalla. Tällaisissa tilanteissa kiltti henkilö joutuu aina ajattelemaan astetta pidemmälle kuin muut. Ja juuri se on tärkeä tekijä matkalla menestykseen."

"En silti väitä, että kiltteys olisi muita arvokkaampi ominaisuus vaan yksi luonteenpiirre muiden joukossa, jossa siinäkin on omat heikkoutensa ja vahvuutensa." (http://suomenkuvalehti.fi/blogit/megafoni/mita-on-kiltteys)

"Onnittelut reippaalle ja huomaavaiselle oppilaalle!"

Miten on tullut tällainen ihminen, kun sitä on?

"Kotikasvatuksella on ollut syynsä."

Tänään joitakin blogeja selaillessani, töitä tehdessäni ja lenkkeillessä mietin, kuinka en ole ollut se huonostikäyttäytyvä muksu. Saatoin tehdä jotain pieniä velmuiluja, joita teen vielä tänäkin päivänä. Paitsi en ehkä enää repisi kukkasten lehtiä, tukkisi videonauhuria tai repisi tapetteja. Mutta saattaisin vaihtaa ehjät silmälasit niihin rikkinäisiin. 

Nauraisin itsekseni toisessa huoneessa, kun kuulen velmuilun tuloksen. Teen sitä vieläkin. En vain voi näyttää viattomalta, kun jekun uhri saapuu takaisin.

Velmuileehan nyt monet ihmiset. Velmuilu on sellaista hyväntahtoista höpsöttelyä. Kiltteys on sitä jotta ei tee pahojaan. Pahalla ja velmuilulla on eronsa. Ne on helppo erottaa toisistaan. 

Pienenpänä koin kuinka leikkiponini piilotettiin ja pimeässä sain pataani. Jos itse en ollut osallisena, en sallinut ilkeyden tapahtua. Minut muistetaankin siitä kuinka puolustin heikompiani hiekkalaatikolla. 

En muista useaa tilannetta, jossa kiltteyttäni olisi käytetty hyväkseni.

Koulussa olin kiltti, koska minua pelotti rangaistukset. Muistan hyvin sen kerran, kun jouduin ensimmäistä kertaa rehtorin puhutteluun. Onneksi- syy ei ollut minun. Minä olin vain kappale, jolle oltiin ilkeitä. Muistan sen tutinan polvissa ja lähellä olleen "yhyyn". Kouluaikana minua pelotti vain rangaistukset. Ehkä tuolloin hiukan osasin ajatella empaattisesti. Saatoin ajatella empaattisesti myös vanhempiani. Miltä vanhemmista tuntuu, kun oma lapsi on ilkeä. Oma lapsi saa muut itkemään. Ei, minä en halunnut olla se lapsi. En siis sitä ollutkaan. 

Ainakaan kovin.

Pahin tekoni oli vain, kun jätin luokan ilkeyden yksin. Siitä minä sain vastata. Kaikkien muiden tyttöjen puolesta. 

Käytökseni on aina koulussa ollut kiitettävää. Yhden asian olen ainakin kotona oppinut.

Auktoriteettien kunnioituksen. Sinun yläpuolellasi oleville et niskuroi. Sen minä olen oppinut hyvin nuorena. Saattaa kuulostaa siltä jotta meillä on ollut ankara kuri kotona. Totuus on toinen. 

Minun annettiin elää vapaasti, mutta minulla oli rajat. Olen saanut aikaisin vanhemmiltani luottamuksen jotta en hölmöile. Rajat ja rakkaus. Niistä kai on tehty kiltteyden resepti. En tiedä.

Tässä muutaman ja enemmänkin vuoden sisällä olen huomannut sisälläni olevan empatian. Ihmisen, joka ajattelee muita. Oma kiltteyteni on korostunut, kun olen saanut kuulla siitä paljon. Minua ei tämä haittaa. Pidän vain hassuna empaattista ihteäni. Viime päivinä olen ajatellut, miten menin läpi murrosiän tällä minällä. 

Tosin.

Tällainen kiltti minä on muodostunut vasta sen jälkeen.

Voin vain jäädä miettimään, mikä tekee ihmisestä kiltin.

Ja ajatukseni eivät pysyneet kasassa. Siksi tällainen höttö sanojen kokonaisuus. Kiltteys.

"Tietynlaista kiltteyttä löytyy kaikilta, eikä tämä moraali koske vain ihmistä. Luonnossa eläimet auttavat heikompaa yksilöä ja jakavat saadun ruuan."

Jyväskylä trippi

Hoihoi!

Lauantaina töiden jälkeen lähdin aika suorilta niin Jyväskylää.

Koska ystäväni 21-vuotissynttärikemulit! :)

Tuli hieman kiirus, mutta ihan hyvään aikaan päästiin kemuilemaan. Olinhan laittautunut jo hyvästi bussissa. Ja Sape kotonaan. Lähdettiin kolmestaan linkkuilemaan Myllyjärvelle. Siellä yhdessä asunnossa oli tiivis tunnelma. Meisinkiä oli kyllä :) Päivänsankari oli leiponut vodkakakkua, eli kakku nousi hattuun aika hyvästi :D Voe mahoton! Jossain vaiheessa suunnattiin jatkoilemaan porukalla.

Vois sanoo jotta: "huono musa, hyvä meno!" Ainahi osan aikaa.

Sunnuntaina olin reippaana kaheksan jälkeen ylhäällä ja keitin mikrossa kaurapuuroa. Kahden vielä nukkuessa. SOPIVA SIIS HIUKAN VELMUILLA :D

Laitoin soimaan Wormrotin "Fuck, I'm Drunk"- kappaleen. Oli Sapen mielestä kuulema kauhea herätys.

ELI: mie onnistuiiin!

Muuten sunnuntai meni leppoisissa merkeissä. Tehtiin tortilloja, joiden ainekset teputeltiin hakea kaupasta. Elokuva iltaisella oli ihan jees valinta!

Tänään sitten 1100 lähti linkkuni Jyväskylästä. Mie kyyissään! :)

TYYTYVÄINEN, kiitti!

Tästä on tullut joku ITSERAKKAAN KUVASIVUSTO. ällöä kuinka paljon omaa naamaa

Reitsulla

KEBAB VAARA 2013!!

HUIHAI!

Tässä on jänskiä aikoja eletty, kun miun V-autoni on kaikessa ilossaan hajoillut. On ollu vaikka mitä osan hajoilua ja sellasta pientä lompuukin laihuttajjoo. Katastuksesta piäsi toisella yrittämällä läpite! :) WOOHOOO, etten sanosi!

Piti ihan ostoo jonkinlainen KATSASTUSKAKKU työporukalle. On ne kuiteski sen verran paljon kuunnellu miun autohuoliani! :D

Mutta siirrytäänpä tuohon otsakkeen viittaamaan juttuliin! Elikkäs Stam1nan KEBAB DANGER 2013- kiertue kelli Lahteen :)

Lähdin keikalle ajelemmaan miun V-autolla. Nyki sen, minkä kerkesi. Yritin hillitä kaasujalkaani ja venkuloida kaasua niin jotta ei nykisi, mutta ei auttanut oikeen. Joka käännöksen jäläkkeen sai pelätä jotta sammuuko auto. Pääsin Valtatie 12:lle, jonkin matkan kuluttua VW sammahti siihen sijoilleen. Käynnistelin. Soitin iskälle. Auto käynnistyi viiden minuutin kosiskelun jäläkkeen.

En itkenyt.

Menin rampista takaisin kohti Nastolaa ja ajoin kotio. Soitin seuralaiselleni jotta käyn vaihtaa auton. KATSOS- näin niitä autoja vaan vaihdellaan. :D

Hyvin ragetasoani kohotti tuo autokeissi. Stam1nan aikana sellaista taistelutahtoa tarvitaan! Kahdeksalta aukesivat ovet ja puoli yhdeksältä aloitti lavan ja yleisön lämmittämisen OMNIUM GATHERUM. Olimme kymmentä minnuuttia ennen örinää paikalla. Toinen rivi.

EI KELEPAA!

Ensimmäisten tömäytysten aikana minä suorastaan mursin edessäni olevan alaikäisen. LÄLLÄLÄÄ! Tämä neiti pääsi heti kärkeen. Eturiviin korjaan. Yhtye oli hunajaa. Silkkaa hunajata! PAHA ARKKITEHTI oli mahtavaa kuulla livenä. Olisivat vain saaneet aloittaa sen aivan kuin albumillahin se kipale alkaa :) Tavastia palamaan sai miutkin palamaan- melkein :) Pirunpaskan olisivat saaneet täällähi soittaa. Koko kakun eli iltamat kruunasi ihmisen puolitttaminen.

PUOLIKAS IHMINEN + viereinen hessu lähtee = HENKSELIT IRTI!

Loistavat iltamat. Tällä kertaa ei Stäm1nästä kuvia, yhteiskuvia tahi nimmarointeja :)

Tällainen yllätys oli miulle naistenpäivän kunniaksi.

Toiset photoshoottingsit

Eilen kävin toverilla ja hiukan kuvailtiin.

Illan missioni oli saaha miulle uusi profiilikuva

Hassua

Kun antaa ajatuksen Kymen viedä kynää.

Tulos:

MITÄ HELEKATTIA :D

Mie tiijjän jotta....

Mie tiijjän jotta miulla on aina tavoitettavissa tyttöpuoliset ystäväni.

Höpelöni, joiden kanssa terapioidaan.

Höpelöt, jotka on välillä miun neuvonantajia.

Juuri varasin vapaavalintaisesti ajan, kun saamme käydä keskustelun. Eikä mitään yleistä löpinää.

Mie olen toiminut karttana, neuvonantajana ja sellasena. Nyt on minun vuoroni olla kertoja. Oon naisena aika kujalla.

TAINO: jos käydään ekana bileet, sit vasta terapioijjaan.

Kuulostaa niin hassulta ja "kliseiseltä". :D

Ainii, olihan tuossa ihan rentoa mennä töihin aamuvuoroon koska:

"Sinut tullaan noutamaan töistä kotiin. Tehdään mansikoista ja kermavaahdosta jälkiruokaa. Suihkun jälkeen huomaat jälkiruoan olevan valmiiksi tarjolla. MUOVIKIPOSSA. Jälkiruoan lisäksi sinulle tarjotaan lasillinen punaviiniä. Käydään sohvalle lötköttämään. Taustalla soi hunajaista heviä. Ympäri asuntoa palaa kynttilöitä. Kipeät hartiasi saavat hierontaa."

Ei muuta

Kauan mietitty siivous. Tehty. Tämä ylpeys itsestäin! :)

Pahimpia ei oo aamut.

Aamut.

Niitä joko vihaa tai niistä tykkää. Paitsi, mie tykkään välillä ihan vähän. :) Tai tosi paljon.

Tänään tuntui hyvältä herätä uuteen aamuun, vaikka aamulla oli mennyt nukkumaan. Vaikka takana unta ehkä hulppeat kaksi tuntia!

Oli ihana herätä hieman rähjäisenä, ääni käheänä, lämpimissään ja hiukset vienosti takuillaan.

Ihana herätä jonkun vierestä. Mieleeni muistui kuinka hyvältä se tuntuu.

Tätä aamua voisin elää uudelleen.

Ei tule taakkaa jota pystyisi en kantamaan

Hipitihei!

Vaikka en tiijjä jotta tulleeko auto kuntoon tänäänkään, ni ainahi uuvella mielellä tähän päivään! :) Kyllä eiliset juttutuokiot ja tämän aamun rauhassa puuhastelu vaan kohottivat mieltä. Pikku Myy on nyt valamis neljän tunnin 'rankkaan' työrupeamaan! :)

Ja kymmenes Viikate albumi on valmistumassa. Sain tänään nähtävilleni kuvamatskua!! :)