aamu sarastaa ja me valmiiksi varromme iltaa

Nukkuminen yliarvostettua, liian. Keskiviikkoiltaisin ja torstaiöisin tulee suurimmat motivaatiopuuskat, jotka liittyvät joko opiskeluun tai kuvienmuokkaukseen. Sitten aamulla kirotaan herätys alimpaan helevettiin. Paitsi tänä aamuna, heräsin säikähtäneenä: "Apua, fuuuu!! Oonko myöhästynyt töistä?!" Koko ajatus pelkkää huttua, sillä tänään on luento Hellsingissä. Silloin mihinkään töihin mennä. :)

Matkaseuralaiseni. Kuva täältä

Aamulenkin jälkeen linkkuun, linkulla Lahteen ja junalla Hellsinkiin!  Junassa yritin nukkua, ehkä siinä onnistuen. Ainoa pelko jäi, että olisin puhunut unissani. Jäi jotenkin fiilis, että julkisessa kulkuvälineessä retardoin :D Steissille laskeutuessani (toden totta!) olin aivan kujan alussa. En kehtaa ihan teidän silmienne tähden julkaista kuvaa ilmeestäni. Haamujen haamu. Kai sitä teputtelemalla pääsin yliopiston kahvilaan teekupillisen hakuun ja kahvilasta luentosaliin. Ennen luentoa nautin maisemista syksyn tuulissa. Teetä siemaillen, kunnes luentotoverini Nea saapui paikalle. Tosi opiskelijafiilis, kun luentosaliin käppäilee take away-kuppi kädessä. Teen pitää olla ympäristöystävällistä, tietysti. Sitten vierellä liikehtii tietokonelaukku, kaulassa huivi ja puhut sivistyksellisiä sanoja käyttäen. Enää olisi pitänyt mikropizzan tilalla olla joku fiini leivos tai sämpylä. Paperipussissa. Ja tietokoneen olisi pitänyt olla Fjällraven repussa. Stereotypiat.

Maisemat viikko sitten

    Oli ihana saada oma luennoitsija takaisin, vaikka vierailijakin oli mainio! Vierailija luennoi meille esiintymisestä. Hänen ulosantinsa oli selkeää, helppoa kuunneltavaa ja loistavasti kootut slaidit :)  Tänään luennoitiin interpersonaalisesta viestinnästä. Huomenna perehdytään ryhmäviestintään. Aikaisemmin olen ollut melko liekeissä luennoilla, mikä tarkoittaa mielenkiinnon runsautta. Osaisinpa esittää kysymyksiä, jotka ovat jotenkin tosi fiksun kuuloisia. Tänään oli ensimmäinen kerta, kun tunsin itseni väsyneeksi ja tunsin iloa luennon ollessa ohitse. Ei, tämä on vain hetkellinen väsymys, joka ehkä alensi motivaatiotani. Mutta vain tänään, jos rupean nukkumaan luentoa edeltävinä öinä. Pistän vahvasti harkintaan tuon nukkumisen... oikeesti.

"Aamu sarastaa ja me valmiiksi varromme iltaa." jotta pääästäisiin nukkumaan.