Mieltä ylentää

Minun syksyssäni on monia asioita, joiden takia mieleni ylentyy. Minulla on paljon syitä olla onnellinen. 

Yllä on listaus lyhykäisyydessään siitä, miksi olen voinut viime aikoina olla mieleltäni ylentynyt. Tietysti olen hetkittäin kokenut rageisia fiiliksiä, milloinka olen hieraissut nenääni varsin voimakkaasti. Olenpahan huomannut jotta kiire ja runsas keskeneräisyyden määrä saa minut 'ahdistuneeksi'. Varsinkin, jos olen asennoitunut suoritukseen vahvasti. Asenteeni on: "Nyt hoidetaan homma kuosiin hyvin! Paremmin kuin aikaisemmin." MUTTA toteutus ei vastaa asennettani eikä suunnitelmiani. Silloin mieleni ei ole ylentynyt. Päinvastoin ja kattia kanssa!

Työstäni ja teoistani saadut kiitokset lämmittävät mieltäni. Ne ovat ehtymätön voimavara. EIKU HÄ? No kuitennii, arvostan kiitosta paljon. Se on sanana pieni, mutta merkitsee minulle paljon. Sanoipa sen asiakas, pomo, äiti, ystävä, kuka vain. :) KIITOKSEN KIITOKSET!

Mieleni tunsi sekalaisia mielentiloja, kun menin pienen kolomen vapaapäivän jälkeen töihin. Mutta (taas MUTTA) se oli viime viikolla. Viikko sitten. Viikolla, joka oli ihana! Kaikinpuolin! En puhu jotta olisi lomavaihde kääntynyt silmään niin nopeasti. Oli vain ollut työvuorolista, joka oli kepeä vuoroiltaan. Nyt on taas horisontissa työtä ja paljon! Mieleni on ilomielinen.

Mieleni on ollut levollinen, kun asiat alkavat ratkaistumaan ja sujumaan. Autot nyt lähinnä ovat olleet murheenkryynejä. Mistäköhän on tullut murheenkryyni meidänkin sanastoon. Murheet autojen kanssa sikseen. Koska nyt voijjaan huokasta autohuudiloilla, sillä uusi auto haettiin tänään. Kuvitella- kävin ennen töitä V A N T A A L L A :) ja lenkillä, tottakai!

Tällä hetkellä koen musiikin aiheuttamaa mielen kohentuneisuutta. Eetteristä rähisee Profane Omen. Jules ja muu hyeenalauma. Hunajat, hunajat. Sitten, sitten. Musiikillista hunajuutta on ollut Andi Deris, WÖYH!, Helloween, Gamma Ray, VIIKATE ja Ismo Alangon uusimmalta albumilta löytyy muutama hieno kappale. Olen melkein yllättynyt itsestäni!

Mieleeni tulee TODELLISUUDEN TUNNE silloin, kun on hankkinut konkreettisen keikkalipun. Varaat sen. Noudat sen. Saat sen keikkalipun käteesi. Ei sitä oikein voi sanoiksi pukea sitä sitä tunnetta. Kun kädessä on konkreettinen keikkalehdykkä, niin voisi sanoa ääneen tai ajatella : "TÄMÄ TULEE TAPAHTUMAAN!" Voi olla varma paikastaan yleisössä. Ainahi on lippu :)

Ihanat ihmiset saavat tottakai mieleni ylentymään. :3